TARINA – KOLIKON KAKSI PUOLTAA – KUUBAN DIKTATTORI FIDEL CASTRO

Kuubassa vieraillut toimittaja Andrew Atkinson käsittelee tunnetun kuubalaisen diktaattorin Fidel Castron kuolemaa. Castro kuoli 90-vuotiaana 25. marraskuuta 2016. Hänen veljensä, presidentti Raul Castro, joka seurasi Fidel Castroa vuonna 2008, sanoi: "Kuuban vallankumouksen ylipäällikkö on kuollut." Castro tuhkattiin 26. marraskuuta 2016.

Lähes 40 vuotta toimittajana työskennelleenä tiedän hyvin, että tarinoilla on aina kaksi puolta – ja näin on Kuuban diktaattorin Fidel Castron kuoleman jälkeen.

Castroa ylistetään sekä sankarina että diktaattorina. Kumman puolen kolikon maailman johtajat katsovat yhdessä kuubalaisten kanssa, joista monet ovat eläneet rajoitetun liikkumisen alaisina maasta yli 50 vuotta?

Fidel Castron sisar Juanita Castro, joka ei osallistu Castron hautajaisiin, perustelee uskoaan vapauteen vahvempana kuin perheen henkilökohtaista surua.

Juanita Castro on elänyt maanpaossa Miamissa yli puoli vuosisataa. Toisin kuin monet kuubalaiset – Castron johdolla – hän on elänyt vapaudessa.

Havannassa asuva 72-vuotias entinen poliittinen vanki Hector Maseda sanoi: ”55 vuoteen Kuuban hallitus ei ole tehnyt mitään auttaakseen Kuuban kansaa ihmisoikeuksien suhteen.”

Puhuin vierailuni aikana monien Kuubassa syntyneiden ihmisten kanssa. Kuubalaisten elämä Castron alaisuudessa on ollut vaikeaa, ja monien työntekijöiden, kuten lääkäreiden, taloudellinen tilanne on ollut rajallinen, sillä heidän kuukausipalkkansa on vain 25 Cuch (dollaria).

Fidel Castroa pidetään kuitenkin sankarina monille kuubalaisille, sillä hän on antanut kansalleen ilmaisen koulutuksen, terveydenhuollon ja asunnon, vaikka onkin kieltänyt monilta vaurauden.

Castro, joka opiskeli lakia Havannan yliopistossa, suunnitteli Kuuban presidentin Fulgencio Batistan syrjäyttämistä ja perusti veljensä Raúl Castron ja Che Guevaran kanssa vallankumouksellisen ryhmän, 26. heinäkuuta -liikkeen.

Kuuban vallankumouksessa Castro johti sissisotaa Batistan joukkoja vastaan ​​ja syrjäytti hänet vuonna 1959. Castro otti sotilaallisen ja poliittisen vallan Kuuban pääministerinä, mitä Amerikka vastusti Castron hallitusta ja yritti tuloksetta syrjäyttää hänet salamurhalla – ja taloudellisella saarrolla.

Tammikuussa 1961 Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Kuuban kanssa. CIA suunnitteli auttavansa toisinajattelijamiliisiä, Demokraattista vallankumousrintamaa, hyökkäämään Kuubaan ja syrjäyttämään Castron, mikä johti Sikojenlahden maihinnousuun vuonna 1961.

Sikojenlahden maihinnousussa Castro liittoutui Neuvostoliiton kanssa. Vastauksena Yhdysvaltojen ydinaseisiin Turkissa ja havaittuihin Kuubaan kohdistuviin uhkiin Castro salli Neuvostoliiton sijoittaa ydinaseita Kuubaan, mikä käynnisti Kuuban ohjuskriisin. Kylmän sodan merkittävin tapahtuma vuonna 1962.

Venäjä oli Kuuban suurin liittolainen Sikojenlahden maihinnousun aikana, mutta presidentti Putinin kerrotaan jättävän osallistumatta Castron hautajaisiin 4. joulukuuta.

Ylipäällikkö Fidel Castro ampui yhdysvaltalaista Houston-alusta SAU-100-automaattitykillä, kaliiperin 100 mm, palkkasoturien hyökkäyksen aikana Sikojenlahdella huhtikuussa 1961. Tykki on esillä MR:ssä (Museuo De La Revolution) Havannassa, Kuubassa.

Castron siskon ja Putinin lisäksi Yhdysvaltain väistyvä presidentti Barack Obama, Britannian pääministeri Theresa May ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau eivät myöskään osallistu Castron hautajaisiin Havannassa ensi viikolla – vaikka Trudeau kutsui Castroa "merkittäväksi" johtajaksi.

Amerikoista vastaavan ulkoministeriön varaministerin Sir Alan Duncanin kerrotaan edustavan Britanniaa.

Argentiina kiitti surunvalitteluviestissään Castroa tämän tuesta Falklandinsaarten vaatimukselle Britannian kanssa käydyn konfliktin aikana vuonna 1982.

On ironista, ettei Obama osallistu – historiallisen Kuuban-vierailunsa jälkeen tänä vuonna – sopimaan Yhdysvaltojen diplomaattisuhteista yli 50 vuoden erämaavaelluksen jälkeen.

Venäjä on ilmoittanut, että Vjatšeslav Volodin johtaa Venäjän valtuuskuntaa Castron hautajaisissa 4. joulukuuta.

Voisi olettaa, että Kanadan pääministeri Trudeau olisi läsnä – Castron osallistuttua isänsä Pierre Trudeaun hautajaisiin. Kuningattaren edustaja Kanadassa, kenraalikuvernööri David Johnston, on läsnä.

Kanadalaisille Kuuba on kuin hunajaruukku – suurin osa Kuuban vuosittaisista lomailijoista tulee Kanadasta.

Yhdysvallat ylisti – ja kritisoi Castroa. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry sanoi: "Esitämme osanottomme Kuuban kansalle heidän sureessaan Fidel Castron poismenoa."

”Yli puolen vuosisadan ajan hän näytteli heidän elämässään erittäin merkittävää roolia ja vaikutti alueellisten ja jopa maailmanlaajuisten asioiden suuntaan.”

Republikaanijohtajien kerrotaan kuitenkin varoittaneen Obamaa osallistumasta Castron hautajaisiin Havannassa.

Kuubalaistaustainen Yhdysvaltain senaattori Ted Cruz sanoi: ”Toivon todella, ettemme näe Yhdysvaltain hallituksen virkamiehiä menemässä Fidel Castron hautajaisiin. Toivon, ettemme näe Barack Obaman, Joe Bidenin, Hillary Clintonin ja demokraattien jonottavan ylistääkseen murhanhimoista tyrannia ja roistoa.”

"Jos et menisi Pol Potin, Stalinin tai Maon hautajaisiin, koska he olivat murhanhimoisia kommunistidiktaattoreita, sinun ei pitäisi tehdä sitä, mitä Barack Obama ja Justin Trudeau tekevät, eli juhlistaa Fidel Castroa: murhanhimoista kommunistidiktaattoria."

Kriitikoiden mukaan Castro ajoi Kuuban taloudelliseen tuhoon; 11 miljoonalta kuubalaiselta evättiin perusvapaudet ja yli miljoona ihmistä joutui maanpakoon.

Kuuban hallitus tuotti kymmeniätuhansia lääkäreitä ja opettajia – koulutettuja ilmaiseksi. Jotkut kuubalaiset menestyivät Castron alaisuudessa – monet eivät.

Kävelin Fifth Avenueta pitkin Havannan varakkaassa Miramarissa, jossa Roberto Alvarez, 52, havannanopettaja, sanoi: "Kuuballa on ongelmia – kuten millä tahansa muullakin maalla. Fidel Castro on Kuuban, koko Latinalaisen Amerikan, historiallinen johtaja."

Havannassa asuva 85-vuotias Agustin Diaz Cartaya, joka liittyi Castron seuraan vuoden 1953 iskussa Itä-Kuubaan, joka käynnisti vallankumouksen, sanoi: "Kukaan ei ole tehnyt enempää kolmannen maailman hyväksi kuin Fidel Castro."

Takaisin Hector Masedaan Havannassa: ”En usko tähän järjestelmään. En luota siihen”, hän sanoi.

Kuusi vuotta sitten Castro sanoi, että Kuuban valtion johtama talous ei ollut onnistunut tuomaan vaurautta useimmille kuubalaisille: ”Kuuban malli ei enää edes toimi meille”, Castro kertoi toimittajalle vuonna 2010.

Tarina – jolla on kaksi puolta – koskee Kuuban diktaattorin Fidel Castron kuolemaa.