Sevillasta Elche CF:ssä lainalla oleva Rafa Mir on tuomittu Valencian tuomioistuimessa kahdeksaksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen seksuaalisesta ahdistelusta, johon liittyi penetraatiota ja pahoinpitelyä.
Tuomarit totesivat, ettei uhri ollut suostunut kumpaankaan oikeudenkäynnissä käsitellyistä teoista. Mir ei kuitenkaan aloita rangaistuksen suorittamista ennen kuin tuomio on lainvoimainen, koska hänellä on edelleen oikeus valittaa.
Oikeus määräsi myös jalkapalloilijan maksamaan uhrille 64 000 euroa korvauksia.
Mir ilmoittaa vetoomuksesta
Mir, joka oli lainalla Elchessä 30. kesäkuuta asti, kiisti päätöksen lyhyessä Instagramissa julkaistussa lausunnossa.
"Olen eri mieltä tuomiosta, ja aiomme valittaa siitä tulevina päivinä. Luotan edelleen oikeusjärjestelmään", hän kirjoitti.
Hyökkääjä, joka teki Elchelle kahdeksan maalia kauden aikana, väittää edelleen, että kohtaaminen oli yhteisymmärryksessä.
Tapaus liittyy tapahtumiin Mirin kotona Béterassa 31. elokuuta 2024 yöllä. Oikeudenkäynnin aikana Mir kiisti seksuaalisen hyväksikäytön naista kohtaan ja vastasi vain asianajajansa kysymyksiin todeten, että "kaikki oli yhteisymmärryksessä".
Uhri kuitenkin kuvaili kahta seksuaalisen väkivallan tapausta, joihin liittyi penetraatio. Hän todisti itkeneensä, hengittäneensä vaikeasti, pelänneensä ja pyytäneensä toistuvasti Miriä lopettamaan.
Oikeus pitää uhrien kertomuksia uskottavina
Tuomion mukaan todisteet vahvistivat rikokset ”kiistatta”. Oikeus antoi merkittävän painoarvon kahden asianomistajan todistuksille, joiden kertomuksia se kuvaili johdonmukaisiksi, johdonmukaisiksi ja yksityiskohtaisiksi koko tutkinnan ja oikeudenkäynnin ajan.
Tuomarit sanoivat, että pääuhrin kertomusta tukivat todistajien lausunnot ja kahden asiantuntijan esittämä oikeuspsykologinen raportti.
Oikeus korosti myös hänen toistuvia pyyntöjään saada valvontakameratallenteita Mirin kodista. Myöhemmin hänelle ilmoitettiin, että kamerat eivät olleet toiminnassa tuolloin. Tuomarit pitivät näitä pyyntöjä merkittävinä ja perustelivat, että hänellä ei olisi ollut juurikaan syytä pyytää tallennetta, ellei tapahtumia olisi sattunut hänen kuvailemallaan tavalla.
Päätöksessä kritisoitiin myös tapahtumapaikalla olleiden Béteran paikallispoliisien käytöstä. Molempien naisten mukaan poliisit vaikuttivat välinpitämättömiltä heidän turvallisuudestaan ja heidän väitetään nauraneen syytettyjen mukana.
Oikeus havaitsi vakavia ristiriitoja virkamiesten ja valittajien kertomusten välillä ja sanoi, että heidän käytöstään tulisi tutkia. Yksi virkamies väitti Mirin lopettaneen, kun häntä käskettiin tekemään niin, kun taas toinen sanoi uhrin kuvailleen kohtaamista yhteisymmärryksessä tapahtuneeksi. Tuomarit antoivat lopulta naisten todistukselle suuremman todistuspainon.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen ja siitä voi valittaa.
